Author: Tiina Nopola
Illustrator: Mervi Lindman
Publisher: Tammi
Year: 2010
Selaa alas suomalainen versio arviointi (Scroll down for Finnish version of assessment)
☺The student’s conclusion: Expands traditional gender norms
The book’s main character is a small girl called Siiri, who has three friends called Pikku-Otto, Keski-Otto and Iso-Otto (Little Otto, Medium-Sized Otto and Big Otto). Siiri also has a small puppy, called Hunskeli. Secondary characters are Pikku-Otto’s mother and Siiri’s parents.
Siiri is a courageous little girl who is not in the least afraid of ghosts. The boys are really scared, especially Pikku-Otto. Even though Siiri behaves in a boyish manner, she is still dressed as a girl, just as all the females in this book: they are all dressed in tunics. The boys always wear hats, even when they are in bed or indoors, even though it is deemed to be bad manners to keep a hat on indoors. This shows that it is acceptable to wear a hat indoors – something youngsters do nowadays.
Siiri has no female friends in the book. I think that is because of her boyish manner. The boys like her because she is a girl who is quite at home in the company of boys and likes to play their games, even though boys and girls do not usually play together at this age. But what is unclear is how old Siiri and the boys are. I estimate that they are between five and eight. The group has no clear leader figure, but a certain hierarchy can be perceived: Pikku-Otto has the lowest status and is often called a chicken. However, being the lowest in the hierarchy can also be due to the fact that Pikku-Otto is the youngest and smallest of them all. Either Iso-Otto or Siiri has the highest status in the hierarchy, because they decide what they are all going to do together in the group. One example of this is when Iso-Otto gets an idea that the three of them should dress up as ghosts to scare Pikku-Otto, because he had scared them earlier by acting like a ghost.
The book contains no LGBT family, and the children grow up under “normal” conditions. But it does go against gender roles in that it shows that girls can be boyish, and that both boys and girls can play together.
Student of early childhood education at University of Oulu
☺Opiskelijan johtopäätös: Laajentaa perinteisiä sukupuolinormeja/strong>
Kirjan päähenkilönä on pieni tyttö nimeltään Siiri ja hänellä on kolme ystävää nimeltään Pikku-Otto, Keski-Otto, sekä Iso-Otto. Siirillä on myös koiranpentu nimeltään Hunskeli. Sivuhahmoina ovat Pikku-Oton äiti, sekä Siirin vanhemmat.
Siiri on rohkea pieni tyttö, joka ei pelkää haamuja. Pojat ovat melko pelokkaita, etenkin Pikku-Otto. Vaikka Siiri käyttäytyykin poikamaisesti, pukeutuu hän silti tyttömäisesti, kuten jokainen nainen tässä kirjassa; jokaisella on tunika. Pojat pitävät koko ajan hattuja. Jopa silloin, kun he nukkuvat tai ovat sisätiloissa, vaikka sisällä hatun pitämistä pidetään huonona tapana. Tämä näyttää, että on hyväksyttävää pitää hattuja sisätilassa, kuten nuorisolla nykyään onkin tapana tehdä.
Kirjan mukaan Siirillä ei ole yhtään naispuolista ystävää. Mielestäni se johtuu hänen poikamaisesta käytöksestään; pojat ovat kiintyneet häneen, koska hän on tyttö, joka nauttii poikien seurasta ja leikeistä, vaikka tytöt ja pojat eivät yleensä leiki yhdessä tuossa iässä. Kuitenkaan ei ole selvää, minkä ikäisiä Siiri ja pojat ovat. Arvioisin heidän olevan viiden ja kahdeksan ikävuoden välillä. Heidän porukassa ei ole selvää johtajaa, mutta nähtävissä on pientä hierarkiaa; Pikku-Otto on hierarkiassa matalimmalla ja häntä usein sanotaan pelkuriksi. Tosin hierarkiassa alimpana oleminen voi myös johtua siitä, että Pikku-Otto on nuorin ja pienin. Iso-Otto tai Siiri on hierarkiassa korkeimmalla, sillä he päättävät, mitä lapset tekevät porukassa. Esimerkiksi Iso-Oton ideana oli pukeutua kolmestaan haamuksi ja koettaa pelästyttää Pikku-Otto, koska hän oli pelästyttänyt muut esitettyään haamua aikaisemmin.
Kirjassa ei ole yhtään sateenkaariperhettä, joten lapset kasvavat ”normaaleissa” olosuhteissa. Kirja kuitenkin venyttää sukupuolirooleja, sillä se esittää, että tytöt voivat olla poikamaisia, sekä pojat ja tytöt voivat leikkiä hyvinkin keskenään.
Lastentarhanopettajaopiskelija, Oulun yliopisto
